KIRKUVA – Elokuvakerho - PUOLI HISTORIA – OSA 3
Jatkuu. Maanantai 2013-09-30 klo 08:56. Jäin kotikirjoituspöydän ääreen kun materiaali on mukana ja olokin aika nuhainen ja Rasmus viihtyy ikkunalla ilmaa haistellen. Asteita on 3 ja aika kuulas kuiva sää siellä oli lehtiä hakiessani laatikolla. Kahvit on juotu ja ensimmäiseksi oikoluen eilisen tekstin. Uutiset ja Muistojen bulevardi tässä ohessa. Tuomioja arvelee että ”Syyrian rauhanturvaoperaatiosta tulisi YK:n historian ja vaativin ja vaarallisin”.
9. Lehtiä
Neljä elokuvalehteä ja lisäksi kooltaan samankokoinen Helsingin kaupungin julkaisema julkaisu ”kaupunki nuorille” oli. Joudun osittain käyttämään pieniä kirjaimia, kun Rasmus kömpi syliini näppäimistön yli. Raapaisen niitä vain hiukan ja aika sattumanvaraisesti. ne ansaitsevat tietenkin paremman käsittelyn, ehkä joskus myöhemmin.
SINÄ MINÄ ME elokuva- ja televisiokasvatuslehti 1.82
SINÄ MINÄ ME elokuva- ja televisiokasvatuslehti 2.82
pek 3/83
PEILI 2/1985
Kaupunki nuorille (onhan se shift oikeallakin!)
silittelen rasmusta ja hellitän hetkeksi
dean martin : i left my hard in san fransisco … 1962
Rasmus hyppää pois sylistä 10:00 ja jatkan.
SINÄ MINÄ ME elokuva- ja televisiokasvatuslehti 1.82
PÄÄKIRJOITUS
KOULUTELEVISIO EI OLE PELKKÄ HUPIHETKI , Yrjö-Juhani Renwall
NÄHTYÄ KUULTUA KOETTUA LUETTUA
PÄIVÄKIRJAMERKINTÖJÄ ELOKUVAKURSSISTA , Philip Lopate
ELOKUVAN TEKOA ALA-ASTEELLA , Pentti Kejonen
CHAPLININ AJATTOMUUDEN ARVOITUS , Sakari Salko
KYSYMYKSIÄ ASIANTUNTIJOILLE , äiti Varsinais-Suomesta
LUETTUA
NÄHTYÄ
MUUTAMA METRI PIIRRETTYÄ ELOKUVAA , Outi Pitkänen
MURTUVATKO MYYTIT , Rainer Panula
Julkaisija:
Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus ry
Toimituskunta:
Riitta Lampelto , vastaava
Päivi Eerikäinen , piirrokset
Eila Hutri , taitto
Pentti Kejonen
Yrjö-Juhani Renwall
Ilpo Tiihonen
Toimituksen osoite:
ETKK, Yrjönkatu 11 D 10
00120 Helsinki 12
Toimituksen puhelinnumero: 90-602 052
Tilaushinta 1982
irtonumero 12.00
vuosikerta 45.00
PS-tili 11 53 85-9
Tilaukset ja osoitteenmuutokset kirjallisesti osoitteeseen:
SINÄ MINÄ ME
ETKK, Yrjönkatu 11 D 10
00120 Helsinki 12
PAINOFORUM OY, Helsinki
ISSN 0358-7932
KANSI:
Federico Fellini
AMARCORD
PÄÄKIRJOITUS 1.82
”…
”Tietysti on uhkarohkeaa esittää vaatimuksia koululle elokuvakasvatuksesta kun opettajilla ei ole Suomessa. Elämme elokuvan kehitysmaassa. Tänään, 1980-luvun Suomessa, jossa videotekniikka tekee esiinmarssiaan, meillä ei ole korkeakoulutasoista säännöllistä elokuvaopetusta. Elokuvan tekijöitä meillä koulutetaan Taideteollisessa korkeakoulussa. Kuvaamataidonopettajille annetaan perustiedot elokuvasta. Muut; kasvattajat, tutkijat ja kriitikot saavat sitten selvitä miten parhaaksi näkevät.
Onneksi maassamme on ollut hurjapäitä jotka onnistumisten ja erehdysten kautta ovat lähteneet kehittämään elokuvakasvatusta koululaitoksessamme. Heitä löytyy Kuopiosta ja Oulusta, Jämsänkoskelta ja Joensuusta. Paljon on myös hiljaisia tienraivaajia, jotka sitkeästi ovat tehneet työtä. Näiden elokuvaa rakastavien kasvattajien ansiosta emme tänään seiso tyhjän päällä. Meillä on kokemuksia ja tietoa, joiden pohjalta elokuvakasvatusta koulussa ja myös muualla voidaan lähteä kehittämään.
…”
KOULUTELEVISIO EI OLE PELKKÄ HUPIHETKI , Yrjö-Juhani Renwall
”Vesitornin mäeltä Pasilasta toimittaa koulutelevisio vuosittain suurin piirtein sadan tunnin ohjelmapaketin arkiaamujen televisioverkkoon. Vaikka ohjelmat on tarkastikin lokeroiden suunnattu koulujen eri asteille ja eri oppiaineisiin, eivät toimittajat puhu mielellään työstään kouluhallituksen äänitorvena.
”Osa meidän energiasta – vähän niin kuin Alkossakin - olisi käytettävä kulutuksen vähentämiseen”, naurahtaa koulutelevision v.t. toimituspäällikkö Reijo Rae. ”Minä olen todella huolestunut television vallasta. Kun ihminen oppisi katsomaan ohjelmia siksi, että hän todella tuntee niitä tarvitsevansa maailmankuvansa tai tunne-elämänsä rakentamiseksi tai jostain muusta syystä. Ei vain siksi, kun ei ole muuta tekemistä. Katselijakasvatuksen pitää tavalla tai toisella olla mukana toiminnassamme.”
Tesvision ajoista lähtien alalla ollut toimittaja Erkki Ilo kerskuu päässeensä koulutelevisioon siksi, että ei ole opettaja. ”Minä haluan tehdä ohjelmia, jotka puhuvat rivien välistä eivätkä jaa numeraalista faktaa ollenkaan. Nuoret pennut on muutenkin rajattu ihan liian ahtaisiin karsinoihin. Ja kun raja tulee, ei tiedetä mitään sen toiselta puolelta. Kyllä koulu sen tiedon ja opetuksen sinänsä antaa, tämmöisellä välineellä pitäisi jakaa jotain muuta; laajempia teemoja yrittämättä pusertaa niitä oppiaineisiin ja ikäryhmiin.”
Alkuopetuksesta toimittajana vastaava Kirsti Tulonen myöntää olevansa hieman eri linjoilla. ”Ei lokerikko ole itsetarkoitus, vaan pelkkä väline, jotta me voimme huolehtia asioiden olevan kutakuinkin kohdallaan. Ja on se sen verran tuloksekas väline ollutkin, että alkuopetuksen ohjelmia katsotaan eniten, koska ohjelmiston suunnittelussa on tunnollisimmin noudatettu koulun opetuskäytäntöä. Mutta nyt kun tietty käyttötottumus on saavutettu, voidaan kokeilla. mitä tv voisi tehdä toisinkin kuin mitä koulun käytäntö on sanellut.”
…
Kuva: Kansansatu ”Kalastaja ja hänen eukkonsa” kuului koulutelevision sarjaan ”Pohjoismaisia kertojia”. Sarjassa vertailtiin tekstiä ja siitä saatua visuaalista ideaa. Matti kalastajaa esitti Matti Ruohola ja hänen vaimoaan Eveliinaa Elina Salo.
Kuva. Erkki Ilo ”Pitäisikö opettajan luottaa enemmän siihen rivien välissä tapahtuvaan.”
Kuva: Kirsti Tulonen ”Välinetilanne on edelleen koulutelevision käytössä ensimmäinen este.”
Reijo Rae ”Minun lempiajatukseni on että kouluaikana ihmisessä liikahtaa jotain.””
Tunnetko Kouluohjelmat -lehden?
…
nähtyä – kuultua – koettua – luettua -
”Svenska Dagbladet tiistaina 29. syyskuuta 1925
Nähtyäni Chaplinin ”Kultakuumeen” tekisi mieleni seurata hänen esimerkkiään. Sillä oikeastaan ei tarvitse enempää sanoa. Palladiumilla ei ainakaan joulun tällä puolen ole mitään huolta ohjelmasta. Chaplinin kultakuume voittaa kaikki hänen tähänastiset saavutuksensa – ja kuten tunnettua se ei ole vähän. Hänen rikas mielikuvituksensa on saanut nyt jos koskaan leikkiä vapaana.
…”
”Penniteatteri
”Kultaan voi tukehtua”, sanoi Otto, kuusi vuotta tullessaan ulos Penniteatterin esityksestä Prinssi varjo maan uumenissa.
…”
”koko elämäsi olet elänyt
ihoni alla tunteeni
olet tajunnut ennen
kuin tajusin ne itse
katseistasi olen nähnyt
rakkautesi sinä tiesit
etten voinut elää ilman rakkautta
heikkouteni on saanut sinut horjumaan
kun taas minä olen pysynyt pystyssä
koska sinä olit olemassa
niin olen tukenut elämääsi sinuun
kunnes sinulla itselläsi
ei enää ollut voimia elää.
(Märta Tikkanen, Pimeys ilon syvyys.
Suomentanut Eila Pennanen. Tammi 1981)”
”Vihdoinkin
Kymmenen vuotta odotettiin ja nyt meille on luvassa uusi, kokoillan, suomalainen lastenelokuva. Suomen elokuvasäätiön hallitus näytti helmikuussa vihreää valoa Päivi Hartzellin ja Liisa Helmisen suunnitelmille. Elokuvansa käsikirjoituksen pohjana heillä on Mika Waltarin novelli Kuningas jolla ei ollut sydäntä.
Vihdoinkin meille on luvassa suomalainen prinsessatarina elävästä elämästä.”
”Rauhanjuna puuskuttaa halki Suomen
16. huhtikuuta lähtee Suomea kiertämään ennennäkemätön juna – taiteilijoiden rauhanjuna. VR:n kiskoja pitkin tuskin koskaan on kulkenut kauniimpaa junaa. Kahden viikon ajan juna kulkee halki Suomen. Junassa matkaa suuri joukko taiteilijoita rauhanviestiä vieden. Ydinaseeton Pohjola lukee junan rauhanviirissä.
…
Junalla on tiivis aikataulu: 16.4, Turku
…
25 huhtikuuta rauhanjuna palaa pitkältä matkaltaan Helsinkiin. Junan matkaajat esiintyvät pysähdyspaikkojen juhlissa, käyvät kouluissa ja päiväkodeissa, tulevat sinne minne heidät kutsutaan.
…
Oulussa koululaiset tekevät kortteja. Korttien myyntitulot koululaiset lahjoittavat rauhanjunan tilille. Oululaisten kuvien teemana on ”Rauha sallii lapsen kasvaa”. Paremmin ei kai rauhanjunan viestiä voi sanoa!”
(Tulin paikallisjunalla Helsingin rautatieasemalla, kun taiteilijoita käveli laiturilla vastaani viereisellä raiteella olleeseen junaan. Melkein, mutta vain melkein hyppäsin mukaan, olisinhan päässyt samana päivänä illalla takaisin Helsinkiin. Velvollisuus työpaikalle kiiruhtamiseen voitti idealismin. Näin olen jälkeenpäin ajatellut muistaessani tapahtuman Helsingissä arkipäivänä 16.4.1982).
nähtyä – kuultua – koettua – luettua – JATKUU
”USKO TELEVISIOON
Ohjaaja Jouko Turkka, uskotko televisioon?
- Valitettavasti on pakko uskoa. Ei maan vetovoimaankaan tarvitse uskoa, mutta me kaikki olemme siitä riippuvaisia. (Televisioteatterin esite, kevät -82)”
”Musta Jack
Elokuvavuokraamo Ruusujen aika (p. 90-648 592) on tuonut Suomeen uuden varhaisnuorille sopivan elokuvan Musta Jack.
…
elokuva ei ole jäänyt tietyn historiallisen ajanjakson kuvaukseksi. Siinä puhutaan ilosta ja surusta, elämästä ja kuolemasta, toivosta ja toivottomuudesta.
Elokuvaa voi vuokrata 16 mm kopiona (220 mk/esitys) tai 35 mm (n. 250 mk/esitys). Elokuva on kielletty alle kymmenvuotiailta.”
”Hurinkurin uusi koti
Lapsen vuotta ETKK:n suururakka oli lastenkulttuurinäyttely Hurinkuri. Viikon ajan lapsilla ja lapsenmielisillä oli ilo ja onni tutustua Helsingin Jugendsalissa taiteiden kaupunkiin Huriinkuriin. Viikon jälkeen mietittiin kuumeisesti, mistä löytyisi uudet tilat Hurinkurin taideteoksille, miten ne pääsisivät sinne minne kuuluvat: lasten ja nuorten pariin.
21 marraskuuta avasi Itä-Pasilan nuorisotalo ovensa. Upouudesta nuorisotalosta löytyi Hurinkurin taiteilijoiden töille seinäpintaa ja hyllyä. Nyt ne ovat omiensa joukossa ja koristavat Itä-Pasilan nuorisotalon tiloja ja antavat uusia ajatuksia.
Itä-Pasilan nuorisotalossa tehdään historiaa. Siellä teatteriohjaaja vetää teatteriryhmiä. Runoilija tekee työtä lasten ja nuorten kanssa ja kaikki työntekijät puurtavat yhteisten periaatteiden mukaan. Tavoitteena on raottaa lapsille ja nuorille taiteiden maailmaa. Käytössään itäpasilalaisilla on 1 300 m2. Neliöihin mahtuvat järjestö- ja kerhotilat, teatterisali ja verstas, valokuvauslaboratorio, askarteluhuone sekä bändeille omat äänieristetyt harjoitushuoneet.
Muuta murhetta ei Itä-Pasilan nuorisotalolaisilla ole kuin että rahat eivät riitä. Monet hurjat ajatukset jäävät toteutumatta, koska pennit eivät veny tarpeeksi. Tänään pari kuukautta avajaiskahvien jälkeen Itä-Pasilan nuorisotalolla kokoontuu viikottain 20 ryhmää.”
”Tampere film Festival 24.-28. huhtikuuta
Kahdennentoista kerran kokoontui suomalainen ja kansainvälinen elokuvaväki Tampereelle kansainvälisille lyhytelokuvajuhlille.
…
Kilpailusarjassa nähtiin ainoastaan kahdeksan lastenelokuvaa. Myös dokumenttielokuvien määrä oli pudonnut aikaisemmista vuosista. Mistähän ajan ilmiöstä on kysymys, kun maailmalla ei tehdä lastenelokuvia eikä dokumenttielokuvia?”
”Philip Lopate
Päiväkirjamerkintöjä elokuvakurssista
Suomennos Merja Heikkinen
…
(Kuva: Chaplin-kulkuri laivan kannella Kultakuumeesta)
Kuva: Eisenstein: Panssarilaiva Potemkin
Suomesta löytyy osa kirjoituksen elokuvista esimerkiksi:
Porter: Suuri junaryösto, Lahden elokuvayhdistys, p. 918-334 547/ Hannu Massinen
Eisenstein: Panssarilaiva Potemkin, Kosmos-Filmi. p. 90-6940 582
Chaplin: Kultakuume. Oulun elokuvakeskus, p. 981-227 073”
”Minkä elokuvan näytän lapsiryhmälleni? Ikuinen kysymys sille, joka on lähtenyt raottamaan verhoja lapsille ja nuorille elokuvan kiehtomaan maailmaan. Erilaiset ikäsuositukset hämmentävät. Kauanko on pysyteltävä niin sanottujen lastenelokuvien parissa? Koska voidaan siirtyä katsomaan aikuisille tehtyjä elokuvia? Yhdysvaltalainen Philip Lopete lähti uhkarohkeaan seikkailuun; hän näytti 12-13 vuotiaille oppilailleen sarjan elokuvahistorian klassikkoteoksia. Ohessa osa hänen päiväkirjastaan noilta ajoilta. Hänen päiväkirjansa on julkaistu Teacher and writer-lehdessä keväällä 1975 (3/75).”
”Aihe oppilaan omasta kokemusmaailmasta
Elokuvantekoa ala-asteella
Haastattelu ja kuvat Pentti Kejonen
Oppilaiden kanssa tehtävien elokuvien lähtökohtana pitäisi olla oppilas itse. Oulussa on Tuiran ala-asteella opettaja Kalervo Sutelan ohjaamana tehty lähes kymmenen vuoden ajan elokuvia. Paraikaa leikataan agenttifilmiä. Sen ovat oppilaat omin päin tehneet.
…
Elokuvan monikäyttöisyyttä kuvaa se, että oppilaat ovat tehneet omaan koulukäyttöön soveltuvia opetuselokuvia kuten akryylimuovin työstämisen eri vaiheet. Samoin on valmistettu filmi uskontotunnista.
Agenttielokuvakin valmistunee kun kadonnut rulla löydetään.
Kuva: Jari, Olli, Heikki ja Sakari tutustuvat uuden teippauslaitteen käyttöön.
Kuva: Työskentelyä seuraamassa Kalervo Sutela, joka on vuodesta -73 ohjannut Tuiran ala-asteen kulun elokuvan ja valokuvan harrastustoimintaa.
Kuva: Jotta leikatut filminpätkät eivät menisi sekaisin, käytetään seinällä näkyvää numeroitua pyykkipoikarivistöä, joka tällä kertaa on jo tyhjä. Olli ripustamassa valmista filmikelaa telineeseen leikkauspöydän siivouksen ajaksi.
Kuva: Olli tutkimassa luupilla filmillä olevaa mielenkiintoista yksityiskohtaa.”
”TV1 lasten ja nuortentoimituksen näytelmät keväällä -82
9.3. ”Poika ja ruusuköynnös” , käsikirjoitus: Eeva ja Taisto Pohjola , ohjaus Eeva Pohjola
6.4. ”Kahdeksan peiliä” , käsikirjoitus Valentin Corell , ohjaus Raili Rusto
pääsiäispäivät , ”Pikkuprinssi” , Antoine de Saint-Exupéry , ohjaus: Ulpu Tolonen
vappu , Ihmeellinen maalari” , käsikirjoitus: Ellen Niitin lastenkirjan pohjalta , ohjaus: Eeva Pohjola
4.5. ”Salameno” , käsikirjoitus: Pirkko Jaakola , ohjaus: Raili Rusto
Lauantai-illan myöhäisiltojen taiteilijaelokuvat: , (TV2)
27.3. Kesytön Gauguin , ohjaus: Fielder Cook
10.4. Tuska ja hurmio , elokuva Michelangelosta , ohjaus Carol Reed
6.6. Picasso – mies ja hänen teoksensa , ohjaus Edward Quinn
Lisää katsottavaa:
4.4. Heidin uudet seikkailut , ohjaus Ralph Senensky , USA 1980 (TV-1)
7.5. ”Täältä tullaan elämä” , ohjaus: Tapio Suominen 1980 (TV-1)
19.5. ”Kalastajapojan seikkailu” , ohjaus: Carl Schultz , Australia 1979 (TV-1)
25.5. Jakub , ohjaus: Ota Koval , Tsekkoslovakia 1976 (TV-2)
(Muutokset mahdollisia)”
”Kunnianosoitus Kulkurille
CHAPLININ AJATTOMUUDEN ARVOITUS
Sakari Salko
”Maailman tunnetuin ihminen” Charles Chaplin on kuluvan vuoden aikana näkyvästi esillä televisiossa. Yleisradio on lopultakin suorittanut pitkään toivotun vuosisadan ohjelmapoliittisen kulttuuriteon hankkimalla television katselijoiden ihasteltavaksi Chaplinin legendaarisen tuotannon perusrungon. Elokuvan ja eritoten huumorin ystäville koittaa siis onnen aika: monet pitkään näkemättömissä lymynneet Chaplinin komediat tuovat nyt tervetullutta ja elämänmakuista kaaosta itse kunkin enemmän tai vähemmän säntillisesti sisustettuihin olohuonesissin.
…
Kolme kuvaa: Chaplin, Kultakuume
Kuva: Making a Living 1914 Chaplinin ensimmäinen elokuva
…
Chaplinin elokuvia voi vuokrata 16 mm kopiona seuraavista osoitteista:
Oulun elokuvakeskus , p. 918-227 073
Suomi-Filmi , p. 90-649 157
Viihde-Kuva , p. 90-764 174
Lisää tietoa Chaplinista, hänen elämästään ja taiteestaan:
Charles Chaplin: Oma elämäkertani , WSOY, Porvoo 1964
André Bazin: Mitä elokuva on , WSOY, Porvoo 1971
Muun muassa seuraavissa Filmihullu-lehdissä; 7/73 , 8/73 , 1/74 ja 1/79”
”KYSYMYKSIÄ ASIANTUNTIJOILLE
äiti Varsinais-Suomesta
...
Olen niin epätoivoinen kun en millään pysty seuraamaan lapseni kasvamista tässä virikerikkaassa maailmassa. Mutta kyllä kai koulu koordinoi Dallasin, leukemialasten, Kuplan, Chaplinin, Bagdadin varkaan ja MM kisojen aiheuttamat ristiriidat, vai kenelle ne kuuluvat, yhteyksiä janoava äiti.
…
Koulutelevisio on tuottanut opettajien avuksi ja oppilaiden iloksi sarjan Mistä elokuvat kertovat. Ohjelmasarja esitetään koulutelevisiossa kevään aikana huhti- toukokuussa ja se uusitaan syksyllä television iltaohjelmassa. Sakari Salko on esitellyt ohjelmasarjan Kouluohjelmat -lehdessä (peruskoulun yläaste ja keskiaste, 3/1982 kevät) sekä Projektio-lehdessä (1/82). Kouluohjelmat lehteä voi tilata numerosta 90-441 141/83475 ja Projektio-lehteä taasen numerosta 90-648 354.”
(Sivulla Lasse Naukkarisen kuva kahdesta tytöstä).
”Luettua
Oi nuoruus …
Riitta Saarinen
Viime aikoina on ilmestynyt useita kirjoja, joissa käsitellään nuoruuden ongelmia ja yhdessä elämisen vaikeuksia. Osassa esitellään ongelmat sellaisenaan, toisissa tunnelmoidaan yhdessä nuoren kanssa ja osassa yritetään etsiä ratkaisumalleja. Olemme valinneet tarkastelun kohteeksi kolme kirjaa: Anneli Tempakan Olen erilainen nuori, Kirsi Kivisen Äiti, isä kuunnelkaa ja Ulla-Maija Aaltosen Mutsi. älä ole kalkkis. Kullakin kirjoittajalla on yhteiseen ongelmaan oma tarkastelukulmansa.
”ANNELI TEMPAKKA: OLEN ERILAINEN NUORI
Otava Keuruu 1981 , Toinen painos , 219 s. 58,00 mk
…
Aihe on ajankohtainen ja toivon mukaan kirja koskettaa ainakin osaa nuorista. Nuorillehan kirja on kohdennettukin. Ehkä nuoret luettuaan kirjan suhtautuvat myötämielisemmin erilaisuuteen ja oppivat ymmärtämään erilaista ihmistä. Tätä ainakin kirjoittaja toivoo.
…”
”KIRSTI KIVINEN: ÄITI JA ISÄ, VASTATKAA!
Gummerus Jyväskylä 1981 , 158 s. 52.00 mk
…
Kirjasta heijastuu asiantuntemus, onhan kirjoittaja psykologi. Kirja tarjoaa realistisen kuvauksen tavallisista, ristiriitaisuutta herättävistä perhetilanteista. Kivinen käyttää värikkäitä ja selkeitä ilmaisuja, eikä hän ole unohtanut herkkyyttä ja tunteellisuutta. Teos osoittaa kirjoittajan eläytymiskykyä sekä nuoriin että vanhempiin. Kun aloitin kirjan lukemisen, se oli luettava kertaistumalta. Kirja sopii koko perheelle, kasvattajille, opettajille, oppilaille herättämään keskustelua. Onnistunut teos ja tällaisia tarvitaan lisää.”
”ULLA-MAIJA AALTONEN: MUTSI ÄLÄ OO KALKKIS. KIRJE ÄIDILLE.
Otava Keuruu 1981 , 480 s. 48.00 mk
…
”Haluaisin ehdottomasti kirjeitten jäsentelyä ja pohdintaa. Kirjasta heijastuu kirjoittajan asiantuntemattomuus. Olisi varmasti riittänyt muutamien kirjeiden valinta ja niiden käsittely. Kirja on pelkkä luettelo ilman kirjeiden tulkintaa.
…”
(Otsikon vieressä olevassa pienessä kuvassa pojat tupakalla, yhdellä pullo kädessä )
”Luettua
Oheislukemisto elokuvasta kiinnostuneille , Kirsti Kujanen
Elokuvan lukukirja
Toimittanut Jarkko Aarniala . Gaudeamus, 1981, 35 mk
…
Eräs viimeisimmistä teoksista on Jarkko Aarnialan toimittama yhdeksän artikkelin valikoima, joka on julkaistu elokuvakerholiikkeen 25-vuotisen toiminnan kunniaksi ja tunnustukseksi kerholiikkeen pioneereille.
…
käsittelee melko paljon, noin kolmanneksen sivumäärästä, elokuvan talous- ja sosiaalihistoriaa. Painopiste ei ole siis elokuvan estetiikassa. Ja oikeinhan se on: elokuva kuuluu tämän vuosisadan joukkoviestimin, ja sellaisena se vaikuttaa muillakin kuin esteettisillä ominaisuuksillaan.
…
Ja todella ilahduttava, kaiken kiitoksen arvoinen huomionosoitus elokuvan harrastajalle on Jussi Tuormaan laatima Suomessa julkaistun elokuvakirjallisuuden luettelo, bibliografia vuosilta 1970-80, sekä lisänä luettelo elokuvaa käsittelevistä opinnäytteistä 1949-80.
Kuva: James Dean Nicholas Rayin elokuvassa nuori kapinallinen””
(Otsikon ohessa olevassa isossa kuvassa mies taivuttaa naista tanssilattialla ja salin seinällä on iso taalan kuva).
”Nähtyä
Kuikka-Koponen osa kansanperinnettä
Pentti Kejonen
Heikki Prepulan elokuva Konstmanni Kuikka-Koponen (35 min.) on tosipohjainen kertomus miehestä, joka eli 1800-luvun puolivälin jälkeen Savossa ja herätti huomiota silmänkääntäjän taidoillaan.
…
on muodon tasolla yllättävän valmis teos. Sen piirrostekniikka on pala-animaatiolle tyypillisesti kankeaa, mutta hyvin kauniit taustakuvat ja samea väritekniikka luovat elokuvalle tarvittavan sadunomaisen tunnelman, jota eräät Kuikka-Koposen temput kuten pääskysen loihtiminen korostavat. Elokuva sopii erinomaisesti ala-asteelle 1800-luvun suomalaisen maalaiselämän kuvauksena, joka on samalla hauska että asiallinen.
(Lainaaja: Iisalmen Kamera, Kankaankatu 1, 74120 Iisalmi 2, puh. 977-24611/246)
Kuikka-Koposen tarina on olemassa myös kirjana.”
Kello on nyt 15:53 enkä ensimmäistä lehteä ole saanut loppuun. Tarkoituksella olen käsitellyt aineistoa näinkin tarkasti, koska koulun kerhonvetäjänä toimiminen on palautunut mieleen näitä tekstejä lukiessani ja on vuorossa tämän lehdenluku-urakan jälkeen. 2013-09-30 PM.
Jatkuu 16:51. Tunnin hengähdystauko oli pidettävä.
SINÄ MINÄ ME elokuva- ja televisiokasvatuslehti 1.82 (jatkoa)
”Outi Pitkänen
MUUTAMA METRI PIIRRETTYÄ ELOKUVAA
Katsaus erään taidemuodon lapsuuteen
Suomalainen animaatio on kadottanut lapsuutensa. Sen varhaishistoriasta on jäljellä vain muutama metri piirrettyä elokuvaa. Juho Gartz ja Lauri Tykkyläinen ovat pelastaneet unohdukselta jo ammoin katkenneen perinteen. Muutama metri piirrettyä elokuvaa tavoittaa ajan, jolloin vuosituhantinen unelma elämään herätetystä piirroksesta toteutui ja tapahtui animaation ihme: paperista leikattu mies alkoi kävellä, juosta ja nauraa.
Tekijät ovat koonneet alkuperäiset ja alkuperäisistä piirroksista rekonstruoimansa filmit kollaasiksi, jossa kuva- ja äänidokumentit hahmottavat sotaa edeltävien vuosikymmenien ajankuvaa. Elokuva johdattelee meidät kehittyviin animaatiomenetelmiin kollaasista selluloiditekniikkaan kadottamatta tekijöiden tavoittelemaa lievästi runollista tasoa.
Menneisyyden merkkimiehet
… Erik Vasström … Yrjö Norta …Ola Fogelberg … Hjalmar Löfving …
Elokuvailmaisua etsimässä
…
Varoja suuren maailman tyyliin ei suomalaisella animaatiolla ole koskaan ollut. Pioneereillamme ei ollut mahdollisuutta kehittää animaattorin taipumuksiaan. Monitaitoisina miehinä he siirtyivät muille aloille.
Oikutteleva perinne
..
Gartz. ”60-luvun puolivälistä alkaa hahmottua kaunis kaari. Ulkomaisilla festivaaleilla saadut palkinnot todistavat, että hallitsemme tietyn perustekniikan ja meillä on kerrottavana myös muiden kulttuuripiirien ihmisiä kiinnostavia tarinoita.”
Mitalin toinen puoli on suomalaisen elokuvan ikuinen rahapula. Animaatiossa se näkyy teknisenä epätäydellisyytenä. ”Elokuvia oppii vain tekemällä”. painottaa Gartz. ”Suomessa kehitys on katkonaista: Apurahoja odotellessaan animaationtekijä unohtaa entisetkin taitonsa harjoituksen puutteessa sen sijaan että pysyttelisi kansainvälisen kehityksen tuntumassa. …”
…
Animaatiomme varhaishistorian metrit on pelastettu unohdukselta. Emme voi edes aavistaa, kuinka monta metriä piirrettyä elokuvaa tuhoutuu joka hetki toteutumattomina unelmina.”
Piirroskuva: Hjalmar Löfving: Muutama metri sadetta ja tuulta. V. 1932
Kuva: Juho Gartz (kuvannut Outi Pitkänen)
”Muutama metri piirrettyä elokuvaa. Kuvia suomalaisen animaatioelokuvan varhaisvuosilta, 1914-39.
Tuotanto, ohjaus ja käsikirjoitus; Juho Gartz & Lauri Tykkyläinen , 22min, Valtion AV-keskus. p. 90-706 3257
Muita animaatioelokuva käsitteleviä elokuvia:
Le greyon magiqoe (Taikakynä). Elokuva animaatioelokuvan synnystä. Ohjaus: Jean Image, Ranska, 10 min. Ranskan kulttuurikeskus. p. 90-647 521.
Ruutu kerrallaan. Piirroselokuvien, kollaasianimaatioiden ja nukke-elokuvien valmistus. Ohjaus Jan-Eric Nyström, Suomi, 7 min. Valtion AV-keskus.
Animaation alkeet. Ohjaus Matti Jännes, 14 min. Suomen elokuvakontakti p. 90-607 380.
Kirjoja:
Juho Garz: Elävöitettyjä kuvia- raportti suomalaisesta animaatioelokuvasta. Kotimaisen animaation vaiheet vuodesta 1914 aina 70-luvun puoliväliin asti. Suomen elokuvasäätiö 1978.
Juho Gartz: Animaatioelokuvat. Animaation yleismaailmalliset vaiheet. Suomen elokuvasäätiö 1978.
Elokuvaa tekemään (toim. Juho Gartz ja Aune Kämärinen. Suomen Nuorison liitto, 1976).”
”MURTUVATKO MYYTIT
LUKION ELOKUVAKURSSIN KYSYMYS
Rainer Panula
Rovaniemellä Rantavitikan lukiossa oli vuonna 1981 elokuvan erikoiskurssi. kurssin piti äidinkielenopettaja Marjatta Kankaanpää. Sen suunnittelusta vastasi elokuvasihteeri Rainer Panula yhdessä Marjatta Kankaanpään kanssa.
Halusimme sisällyttää erikoiskurssiimme annoksen historiallista ja ilmaisullista tietoutta elokuvasta. Työssämme turvauduimme valmiiseen materiaaliin. radiovisio-ohjelmaan elokuvailmaisusta ja elokuvan historiasta sekä Reijo Rakeen Elokuvan keinot nimiseen ohjelmasarjaan. Siitä katsoimme viisi ensimmäistä osaa. Tämä valmis elokuvakasvatusaines sijoitettiin 22-tuntisen kurssin kulkuun vähitellen, Välillä katselimme elokuvia ja välillä keskustelimme.
1. kokoontuminen
Suunnittelua , elokuvan historia - elokuvan keinot , radiovisio-ohjelma
2. kokoontuminen
Elävät kuvat – vuosisadan ihme , Villi länsi . tv-ohjelmat
3. kokoontuminen
Davis: Cowboy (ei saatu, tilalla oli Katlson: Takaa-ajetut)
4. kokoontuminen
Keskustelu edellisestä elokuvasta
5. kokoontuminen
Rajattua todellisuutta, tv-ohjelma , Referaatti ja keskustelua Sillanpään romaanista Elokuu
6. kokoontuminen
Kassila: Elokuu
7. kokoontuminen
Keskustelua edellisestä elokuvasta , Kirjan ja elokuvan vertailu
8. kokoontuminen
Referaatti ja keskustelua Rintalan romaanista Pojat
9. kokoontuminen
Niskanen: Pojat , Keskustelu
10 kokoontuminen
Kuuntele ääntä , Leikkaus ja aika , tv-ohjelmat
11. kokoontuminen
Chaplin: Kultakuume , Kirjallinen analyysi kotona ; Keskustelua elokuvasta , kirjoitelmien palautus , kurssin arviointi
Sankarin teema
…
Lännenelokuva – erään mytologian ilmaisumuoto
…
Kuva: Niskanen: Pojat
Kuva: Matti Kassila: Elokuu”
”ELOKUVAKURSSEJA
Elokuva kasvattajana, 31,5. – 4.6. Oriveden opistolla
Kurssi on tarkoitettu sille, jolla on jonkin verran tietoa elokuvasta taidemuotona tai on ollut mukana eritasoisessa elokuvatoiminnassa. Kurssipäivien aikana käydään läpi, mistä osista elokuva koostuu ja miten osat liittyvät toisiinsa eli mitä elokuvailmaisu on. Videon avulla pyritään käytännössä hahmottamaan elokuvailmaisun keinoja.
Kurssin järjestää Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus ry (ETKK) yhteistyössä Vapaan sivistystoiminnan liiton kanssa. Kurssimaksu on 580 mk, johon sisältyy opetus, majoitus ja ruokailu. Kurssilaisille korvataan matkakulut 75 mk:aan asti. Ilmoittautumiset tulisi olla kirjallisesti (Yrjönkatu 11 D 10, 00120 Helsinki 12) tai puhelimitse (p. 90-602 052) 15.5 mennessä ETKK:ssa. Ilmoittautumismaksu on 130,- mk , joka maksetaan ETKK:n tilille, ps-tili 11 53 85-9
Videoelokuvatyöpaja 7.-11.6. Iisalmessa
Työpaja on tarkoitettu niille, jotka käyttävät työssään videovälineitä, esimerkiksi opettajille, toimittajille ja kulttuurityöntekijöille. Viikon aikana tutustutaan elokuvailmaisun perusteisiin, käsikirjoituksen tekoon sekä videovälineiden tekniikkaan.
Kurssin järjestävät Iisalmen Kamera sekä Kuopion kesäyliopisto. Ilmoittautumismaksu on 90 mk ja kurssimaksu 100 mk. Kurssilaiset vastaavat itse majoituksestaan ja ruokailuistaan. Lisää tietoja työpajasta antaa elokuvasihteeri Markku Heikkinen, p. 977-246611/246.
Animaatio wokshop 14.-18.6. Oulussa.
Viikon aikana tutustutaan animaatioelokuvan tekoon. Kurssilaiset tekevät itse pienen animaatioelokuvan.
Kurssiin järjestävät Oulun elokuvakeskus, Oulun kaupungin elokuvatoimisto, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto sekä Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus ry. Kurssin ilmoittautumismaksu on 90 mk. Lisää tietoja kurssista antaa kulttuuriohjaaja Pentti Kejonen p. 981-134 61.
Elokuvakasvatus koulussa 21.-24.6. Oulussa
Kurssipäivien aikana käsitellään elokuvakasvatusta koulussa; miten sitä voi tehdä, elokuvakasvatuksen ongelmia ja mahdollisuuksia.
Kurssin järjestävät Oulun elokuvakeskus, Oulun kaupungin elokuvatoimisto, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto sekä Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus ry. Kurssin ilmoittautumismaksu on 90 mk. Kulttuuriohjaaja Pentti Kejonen, p. 981-134 61 ottaa vastaan ilmoittautumisia sekä antaa lisää tietoja kurssista.
Kuvallinen ilmaisu ja elokuva, 5.-9.7. Joensuussa, Pekkalan kuvataideoppilaitoksessa.
Kurssilla opiskellaan elokuvaesitysten, -analyysiesimerkkien, opetustuntien sekä erityisesti elokuvan tekemisen keinoin elokuvallista ilmaisua, sen muotoja ja päämääriä. Kurssin tavoitteena on etsiä, miten elokuvan tekemisen avulla voi opiskella elokuvan katsomista ja ymmärtämistä. Kurssilaiset osallistuvat pienimuotoisen näytelmällisen elokuvan (8mm) valmistamiseen.
Kurssin järjestävät Pohjois-Karjalan kesäyliopisto sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton elokuvatoiminta. Lisää tietoja kurssista antaa elokuvasihteeri Jukka Sihvonen p. 973-297 49.”
”ETKK:n jäsenjärjestöt
Demokraattiset koulutyöntekijät ry
Elokuva – ja tv-opiskelijat ry
Freelance-ohjelmatyöntekijät ry
Kalevalan Nuorten Liitto ry
Kansan Radioliitto ry
Kirjastopoliittinen yhdistys ry
Kuvaamataidonopettajain Liitto ry
Lastenelokuvakeskus ry
Mannerheimin lastensuojeluliitto ry
Nuorten Kotkain Keskusliitto ry
Oulun Elokuvakeskus ry
Porvarillinen Varhaisnuorisoliitto ry
Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry
Suomen Elokuvakerhojen Liitto ry
Suomen elokuvakontakti ry
Suomen Elokuvatuottajat ry
Suomen Elokuvatyöntekijät ry
Suomen Kasvatusopillinen Yhdistys ry
Suomen Kirjastoseura ry
Suomen Lastentarhanopettajiksi Opiskelevien Liitto ry SLOL
Suomen Partiolaiset ry
Suomen Psykologinen Seura ry
Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto ry
Ungdomsföreningsrörelsens Barnförbund rf
Vesaisten Keskusliitto ry”
”Projektio-lehti on julkaissut ansiokkaan kirjoitussarjan elokuvan ammattikunnista. Sitä kannattaa käyttää hyväkseen:
Projektio 4/79 , Elävä hermo – kuvia käsikirjoittaja-ohjaaja Tapio Suomisen elämästä
Projektio 1/89 , Rahasta kiinni – elokuvaaja Kari Sohlbergin mietteitä 20 vuoden ajalta
Projektio 2/80 , Ammatti – elokuvaleikkaaja Juho Garzin haastattelu
Projektio 3/80 , Äänittäjän arkipäivää – Paul ”Pappa” Jyrälä
Projektio 4/80 , Matti ”Matteus” Marttila – elokuvalavastaja
Projektio 1/81 , Päivi Tiura – pukusuunnittelija
Projektio 2/81 , Matti Penttilä – tuotantopäällikkö
Projektio 3/81 , Kristiina ”Krassu” Valkeasuo – naamioitsija
Projektio 4/81 , Markku Kopisto – elokuvasäveltäjä
Projektio 1/82 , Pirjo Hankasalo, mietteitä kuvaussihteerin työstä.
Projektio-lehteä voi tilata Suomen elokuvakerhojen liitosta, Yrjönkatu 11 A, 00120 Helsinki 12, p. 90-648 354.”
”näköpiiri
innostava, suora, vapaa!
”Sen pääteemoja ovat politiikan, kulttuurin ja elämäntapakysymysten ohella kasvatus- ja ympäristökysymykset sekä eri tyyppiseen vallankäyttöön liittyvät jutut. – Uuden aallon kulttuurikäsityksen tärkeimpiä tulkkeja.” (Kulttuuri- ja mielipidelehdet -kirja)
Tilaa näköpiiri, kerran kuussa ilmestyvä kuvalehti, jonka tilaushinta on helmikuun loppuun saakka 90mk/ vuosikerta, tilauksia vastaanottavat kaikki lehtipisteet ja Näköpiirilehden toimisto.
Näköpiiri
Fredrikinkatu 35 (piha). 00120 Helsinki 12
Puhelimet 90-601 949 (tilaukset), 90-649 542 (toimitus)
Näköpiiri tähtää inhimilliseen tulevaisuuteen."
”ETKK:n TOIMISTO
Toiminnanjohtaja Riitta Lampelto
Puheenjohtaja Riikka Tuomari
Os. Yrjönkatu 11 D 10 , 00120 Helsinki 12
puh. 90/602 052”
(32-sivuinen ”JOUKKOJULKAISU”)
--
Kello on nyt 20:51. Tässä välissä on ollut pitkä puhelu Lassen kanssa ja TV:n katselua. Kun kerroin, että olen löytänyt tämän KIRKUVAN laatikon hän heti kysyi onko se koulussa (Gesterbyn ala-asteella) tehty elokuva ”Kammottava röyhtäilijä” siinä. Oksanen oli ollut sitä tekemässä ja oli kysynyt tästä elokuvasta Lasselta kun olivat tavanneet kylillä, siis Kirkkonummen keskustassa. Kerroin, että ei se tässä laatikossa ollut, mutta muistan niitä keloja aikaisemmin nähneeni ja uskon että ne ovat tallessa. Jatkan nyt loput lehdet kursorisemmin , koska huomenna yritän aloittaa näistä filmintekemisistä ja kertoa vähän myös siitäkin kun näytin elokuvia Kansalaisopiston kurssina eteläisessä linnakesaaressa, Mäkiluodossa ainakin kahtena sarjana. Mäkiluodosta näki Tallinnan valot (ainakin mastot kirkkaalla ilmalla ihan hyvin). Matkaa ei taida olla lähimpään saareen kuin 40 km, jos oikein muistan.
SINÄ MINÄ ME elokuva- ja televisiokasvatuslehti 2.82
”PÄÄKIRJOITUS
PIKKU KAKKONEN ON LASTEN YKKÖNEN, Outi Pitkänen
NÄHTYÄ KUULTUA KOETTUA LUETTUA
TERVEISIÄ RAUHANJUNASTA, Riikka Tuomari
MISSÄ OVAT NUORTEN OMAT ELOKUVAKERHOT Taina West
NUORUUDEN ELOKUVAT, Pentti Kejonen
MITÄ ELOKUVIA HELSINGIN KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NUORILLEEN, Liisapäivikki Ailio
NUORTEN TODELLISUUS TÄNÄÄN, Tommi Hoikkala
RINTINTINISTÄ VILKKILÄN NOPPAAN, Hilkka Vuori
ELOKUVAKASVATUS TAIDEKASVATUKSEKSI, Jukka Sihvonen
TAIKAYO-ELOKUVA, UNELMA JA TODELLISUUS, Kirsti Kujanen
TOPI JA TESSU, Pentti KEJONEN
ELOKUVAKERHO KOULUSSA, Harri Ahokas
ARMOA – ELOKUVA KAATOPAIKAN ESINEIDEN ELÄMÄSTÄ, Markku Nieminen”
Kansi: Mikko Niskanen: POJAT”
” PÄÄKIRJOITUS
…
SINÄ MINÄ ME-lehden toimituksessakin on mietitty nuoruutta. Ehkä vähän toiselta kannalta kuin muut. Meille tulee päivittäin soittoja, joissa kysellään, mitä hyviä elokuvia kannattaa esittää nuorille. Näille jotka ovat jättäneet taakseen varsinaiset lastenelokuvat, mutta jotka eivät vielä pääse katsomaan niin sanottuja aikuisten elokuvia. Liian usein on joutunut jahkailemaan puhelimessa, pyörittämään elokuvavuokraamoiden luetteloita ja aina päätymään samaan tulokseen: noita kaivattuja elokuvia ei le tai niitä on hyvin vähän.
…”
Outi Pitkänen
PIKKUKAKKONEN ON LASTEN YKKÖNEN
Kuvaruudun lempeäsilmäinen Nukku Matti heittää unihiekkaa satojentuhansien suomalaislasten silmiin Pikku Kakkosen iltasadun aikaan. Kukaan ei vielä nukahda, mutta vaikutelmat piiloutuvat lasten mielikuviin joukkotiedotustutkijoiden ulottumattomiin.
…
LASTEN makasiini
Esikoululaisen maailma
Maailma ja maailmankuva
Kakkosen sadut
Askel tyhjyyteen
Kuva: (Tyttö tuolissa)
Kuva: TV-2 lastentoimituksen muodostavat toimituspäällikkö, seitsemän toimittajaa, viisi kuvaussihteeriä sekä toimituksen sihteeri. Kuvassa ovat Pertti Nättilä, Jukka Nurminen, Maija Koivula ja Olli Löytönen.
Kuva: Jukka Nurminen toimittaa Pikku Kakkosen uutisia.
Kuva: Kaikkien rakastaman Ransun sielu on TV-2:n lastentoimituksen päällikkö Pertti Nättilä.” (Kuvat: Outi Pitkänen. Jutusta vain väliotsikot).
”nähtyä – kuultua – koettua –luettua -
Auringonsädevallankumous
Neiti Auringonsäde lierihatussaan,
jossa kultainen nauhahilpeästi hulmuaa
tanssahtelee ihanalla niityllä kuin
kanarialintu ja nauraa.
Niin säteilevän lämmin on tie,
halkivalkean silkkiyön, eikä paha susi syö:
ei pimeys lyö.
Lempeästi tuoksuu vanamosammal,
mesi virtaa lehvien suonissa, polku hehkuu kuin jalokivinauha,
marjat aurinko poskillaan.
Neiti auringonsäde ihanissa sifongeissaan on matkalla halki elämän
kantaen korissaan vapautta ja onnea.
ja hän tahtoo jokaisen mukaansa!
Jo miljoonat auringonsäteet loistavana ketjuna
Tanssivat ja askelissaan puhkeaa
kultakukkia.
Anne Hänninen”
”Vaasan kesä -82
Lauantaina 29. toukokuuta kulttuuri- ja tiedeministeri Kaarina Suonio lähettää Helsingin asemalta matkaan Vaasan kesäjunan.
…
Vaasan kesä 82 on Pohjolan suurin nukketeatteritapahtuma.
…”
”Jokaiselle vanhemmalle
Hör på mej om du tittar på TV (Kuuntele minua jos katsot televisiota) on pieni kirjanen, jonka soisi jokaisen suomalaisen vanhemman lukevan. Siinä on selkeästi ja yksinkertaisesti koottu perusasiat televisiosta ja sen vaikutuksesta lapseen. Siihen on myös kirjattu selkeät ohjeet siitä, miten toimia lapsen ja television kanssa.
Kirjasen on kustantanut Ab Folkhälsan ja sen on toimittanut Margarita Andersgård. Taitto ja kuvitus ovat Camilla Mickwitzin käsialaa.
…”
”Lasten ja nuorten elokuvan esiinmarssi
Syksyllä meille on luvassa Suomen suurin lasten- ja nuortenelokuvatapahtuma. 30.9.-3.1992. on Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa IV Pohjoismainen lasten- ja nuortenelokuvafestivaali. Festivaali tuo Suomeen uusimmat, pohjoismaalaiset lasten- ja nuortenelokuvat, jotka on tehty television ulkopuolella.
…”
”Riikka Tuomarin Terveisiä Rauhanjunasta
Minäkin tahdoin mukaan. Sunnuntai -iltana kiipesin Vaasan makuuvaunuun mukanani tuliterä kopio elokuvastamme Purkukortteli. Ottaisin vastaan maanantaiaamuna Vaasan asemalle puksuttavan rauhanjunan. Minusta oli tärkeä esiintyä juuri Vaasan lapsille, sillä onhan kaupunki syntymäpaikkani.
…
Oulussa esiinnyin Rajakylän ala-asteella kahden salillisen verran, yleisöä oli 700. Apunani oli Pentti Kejonen Oulun elokuvakeskuksesta.
…
Kolme kuvaa, joista yhdessä teksti: Vanhassa -Vaasassakin kävi rauhanjunan taiteilijoita.”
Marja Seilola & Riikka Tuomari: Purkukortteli, Suomen Elokuvakontakti, p. 90-607 380
Heikki Partanen & Riitta Rautoma: Haiseva silli, Suomen elokuvakontakti
”Toivoa on!
Kevätauringon ensimmäisten säteiden herätellessä suomalaisia talviunestaan saimme uuden kulttuuri- ja tiedeministerin. Tuolle vaativalle tuolille istutettiin Kaarina Suonio. Lasten- ja nuortenkulttuuriväellä on syytä olla toiveikkaita. Ensimmäisinä virkapäivinään antamassaan haastattelussa ministeri Suonio totesi että lasten- ja nuorten – varsinkin varhaisnuorten – kulttuurin edistäminen on hänelle itselleen kaikkein rakkain asia.
’Kaikki ihmisethän ovat luovia ja kaikilla on omat ilmaisutarpeensa, mutta jossakin se vain onnistutaan nitistämään.’ (Kansan Uutiset 7.3.82)”
”Taina West
MISSÄ OVAT NUORTEN OMAT ELOKUVAKERHOT
Nuorten oma elokuvakerho on harvinainen ilmiö Suomessa. Samaan aikaan, kun omaehtoisen kulttuurin, lähinnä musiikin tekeminen yleistyy nuorison keskuudessa elokuva on jätetty tai paremminkin jäänyt kauppamiehille. Tällä hetkellä Suomessa toimii ainoastaan yksi rekisteröity nuortenelokuvakerho ”Nuortenelokuvakerho Nummi” Hämeenlinnassa.
…”
Nyt on tehtävä päätös. Näissä lehdissä on paljon asiaa, jotka on syytä dokumentoida. Kirjoitan tähän vain otsikoita ja liitän kirjoitukset ja elokuvaohjelmistot liitteeksi loppuun. Niitä voin siiten tarkastella erikseen tai ainakin tuoda esille paremmin.
SINÄ MINÄ ME elokuva- ja televisiokasvatuslehti 2.82 ( vain otsikot, valikoiden)
Pääkirjoitus
Pikkukakkonen on lasten ykkönen
Jokaiselle vanhemmalle
Riikka Tuomarin terveisiä Rauhanjunasta!
Missä ovat nuorten omat elokuvakerhot
Nuoruuden elokuvat
Mitä elokuvia Helsingin kaupunki näyttää nuorilleen
Nuorten todellisuus tänään
Rintintinistä Vilkkilän Noppaan
Elokuvakasvatus taidekasvatukseksi
Taikayö-elokuva, unelma ja todellisuus
Topi ja Tessu
Elokuvakerho koulussa
Armoa – Elokuva kaatopaikan esineiden elämästä
Pek 3/83 ( vain otsikot, valikoiden)
Päättäjille
Monroe Kerhoelokuvat syksy 1983
Nykyaika Kerhoelokuvat syksy 1983
Prisma Kerhoelokuvat syksy 1983
Solaris Kerhoelokuvat syksy 1983
Lasten elokuvakerhot syksy 1983:
Lastenelokuvakerho Elvis Kerhoelokuvat
Lastenelokuvakerho Elvis Nuorisosarja
Peltolammin lastenelokuvakerho Syksyn -83 elokuvat
Lastenelokuvakerho Ykkönen Syksyn -83 elokuvat
Filmografiat
Kaupunki nuorille
Johdanto?
Kaupunki nuorille?
Kuka päättää puolestasi
Löydätkö mistään asuntoa ja töitä?
Ovatko byrokraatit sinua varten?
Onko Helsinki vain aikuisia varten yliasiallisesti ja yhdenmukaistavasti rakennettu siistien talojen, katujen, puistojen ja monumenttien kokonaisuus?
Voit vaikuttaa muulloinkin kuin vain kansainvälisenä nuorten vuonna.
Tämä opas antaa sinulle joitakin taustatietoja ja kertoo keinoista, joilla asioita voisi lähteä muuttamaan ja parantamaan. Yksin on vaikeampaa, mutta – joukossa on voimaa!
Toiminta johtaa muutoksin!
Lasse Hessle
Helena Hurme
Anja Toppinen
Leena Tuokko
Julkaisijat: Helsingin kaupungin kansainvälisen nuorisovuoden -85 työryhmä , kaupunkisuunnitteluvirasto , nuorisoasiain keskus
(Helsingin kaupungin hankintakeskus 1985)
--
PEILI 2/1986
ELOKUVA- JA TELEVISIOKASVATUSLEHTI
(Otsikoton pääkirjoitus)
Päivi Hartzell ja sadun lumo
Haiseva Silli kylpyläkaupungissa
Kiinnostaako elokuvatutkimus?
Käkikellot kukkuvat – elokuvat kasvattavat
Lapsi ja elokuva
Kymmenes Muusa
Kuva vai sana
Kuva ja analyysi
Hinkuja ja Vinkuja
”Pari vuotta sitten Tukholmassa, vähän ennen vappua, oli hauska olla suomalainen. Oli meneillään viides pohjoismainen lasten- ja nuortenelokuvien katselmus. Suomi oli näyttävästi mukana … ”Airi Leppänen
Seis maailma tahdon ulos
Videoviljelmä
Nalleja joka junaan
Kirjat
Festivaalit
Hannu Peltomaan Intia
Nyt on lehdet alustavasti otsikkotasolla selailtu. Seuraavana kerron kahdesta muusta elokuvaan liittyvästä toiminnasta, jotka nyt tässä tätä kirjoittaessani on palautunut yksityiskohtaisemmin mieleen. Kirkkonummen kansalaisopiston tuntiopettajana Mäkiluodon elokuvaesityksissä ja Gesterbyn ala-asteen kerhon ohjaajana. Eiväthän ne paljon KIRKUVAA koske muulta osin kuin niin, että samoja koululaisiahan he olivat vaikka KIRKUVASSA oli huomattavasti enemmän katsojia. Olen laatinut aikataulun niin, että keskiviikkona viimeistään saisin tekstin valmiiksi. Lähtisin parin päivän reissulle ja sen jälkeen sitten liittäisin kuvat ja 1. versio olisi valmis, johon en muita korjauksia tekisi kuin painovirheiden korjauksia. asia- tai nimivirheet korjaisin sitten toisella palstalla vieressä johon myös linkit pistäisin tähän tekstiin ja ulkopuolelle, esim. Nettisanomissa julkaistuihin kirjoituksiin tai kuviin. Nyt tämä hiukan pyörii omassa kehässään joten vain:
maanantai 2013-09-30 klo 23:48. Pertti Manninen
elama.fi
- Riippumaton julkaisu. Vastaava päätoimittaja Pertti
Manninen.
Yhteys: nettisanomat @hotmail.com
elama.fi
- Elokuvakerho KIRKUVAN puolihistoria - nettisanomat - 12.fi - Lakisanomat - Viikkosanomat - Kuvasanomat - Sanomatori |
